Global Finland: Miksi Maputo ja Johannesburg rapistuvat?

Global Finland -blogi, 11.2.2014

Janne Rantala: Miksi Maputo ja Johannesburg rapistuvat?

Vanhat kuvat siirtomaa-aikaisista suurkaupungeista näyttävät idyllisiltä, vaikka puhtoisen pinnan alla oli toki raaka yhteiskunnallinen todellisuus. Sittemmin kaupunkikeskustat ovat enimmäkseen rapistuneet.
Suur-Johannesburgin väkiluku on vastaa määritelmästä riippuen yhtä tai lähes kahta Suomea, suur-Maputossa asuu kaksi miljoonaa asukasta.
Mosambikin itsenäistymisestä 1975 lähtien sen pääkaupungin infrastruktuuri, ilme ja siisteys ovat kärsineet. Akaasioiden kaupungista on tullut kaupunki, jossa jäteastiat savuavat, koska roska-autoista on polttoaine lopussa.

Maputon Mercado Janet -torin myyjät polttavat roskia kunnallisen jätteenkuljetuksen viipyessä. Kuva: Janne Rantala
Samoin harva enää muistaa, että Johannesburgia kutsuttiin aikoinaan kultaiseksi kaupungiksi.
Tulisiko köyhien maiden kaupunkikeskustojen ylipäänsä kiiltää?

Kuin Xipamane

Kävelin hiljattain Jorge-sedän kanssa Johannesburgin katuja. Hän muutti Maputosta siirtolaisena pian Mandelan vapautumisen jälkeen. Tässä oli
tyylikäs pubi, jossa käytiin perjantaisin oluella, hän osoitti.
Tilalla oli nyt pakistanilaisten pyörittämä halpavaatekauppa, josta kuului kovaääninen Bollywood-musiikki. Kadut olivat 1990-luvun alussa siistejä ja sileitä, kuin Pariisissa.
Nyt keskusta kuulemma vaikuttaa ihan Xipamanelta.
Protestoin. Xipamane on meluisa ja sokkeloinen tori ja kaupunginosa Maputon keskustan ulkopuolella, täällä on sentään asfalttia, eivätkä kuopat vedä vertoja Maputon ammottaville aukoille.
Jätin sanomatta, ettei Pariisikaan ole yhtä Champs-Élysées'tä.
Odotin Jorgen aloittavan hallituksen moittimisen. Mutta päinvastoin hän perusteli, miksi Johannesburgin keskusta on rapistunut: ANC-hallituksella on ollut tärkeämpiäkin investointikohteita kuin keskustojen ilme.
Useat afrikkalaiset elivät apartheidin aikana parakeissa ja osa elää edelleen. Nyt esimerkiksi hänen asuma-alueellaan Sowetossa näkee valtion kustantamia aurinkopaneeleita. Maan jokainen talo on määrä varustaa aurinkovoimalla.
Keskustoista on tullut vähemmän arvostettuja kuin lähiöt ja entiset townshipit, päinvastoin kuin Mosambikissa.

Kunnossapidosta kriisitilaan

Maputon huono kunto menee sen sijaan ystäväni mielestä huonon hallinnon piikkiin. Ylläpidosta on siirrytty jatkuvaan kriisitilaan, jossa hätäjoukot saapuvat paikalle vasta, kun katkennut putki tai kaapeli aiheuttaa kaaosta.
Vaikka Mosambik on köyhä maa, rahasta sen ei silti luulisi olevan kiinni. On absurdia, että Maputon eliittialueilla loistoautot kiertelevät kuoppia ja katumaasturit tukkivat vielä kuoppaisemmat jalkakäytävät.
Rikkaiden verottaminen näyttää kuitenkin olevan vaikeaa muuallakin kuin Mosambikissa.

Kirjoittaja tuottaa ja tiedottaa kaduilla ja kampuksilla, tällä haavaa Maputossa www.unissakavelijamaasta.blogspot.com
JANNE RANTALA 11.2.2014