Blogin nimi viittaa Benedict Andersonin metaforaan, jonka mukaan kansakunnat uneksivat itsensä sekä mosambikilaisen kirjailijan Mia Couton romaaniin Terra Sonâmbula (Unissakävelijämaa). Unissakävelijämaan uneksinta jatkuu yhä ja kuten olettaa sopii välillä kovin rauhattomana, kiistoissa, seremonioissa, kaduilla, keskusteluissa, musiikissa...

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Avasin lyhytviestitilin ja muuta tajunnanvirtaa

Viime kuussa Mosambikin blogeillani oli 1555 lukijaa, mikäli hakukoneyhtiön tilastoihin on luottamista. Se on toistamiseen uusi ennätys, vaikka en tiedä onko se kuinka paljon noin niin kuin blogi-mittakaavassa, ja seassa lienee myös kaikenlaisia robotteja. Avasinkin sitten  lyhytviestitilin, jota en tosin ole vielä kauheasti käyttänyt. Mitä tulee valokuvaukseen niin en jaksa läheskään aina kuvittaa näitä kirjeitä, vaikka tykkäänkin kovasti valokuvista ja kuvaamisesta. Elämme tosin niin visualisoituneessa maailmassa, että kuvittamaton blogi-kirje lienee kyllä lähes rikos. Naisasianainen Lucina Hagman ei ollut aikuiseksi vartuttuaankaan vielä nähnyt kuin ne muutamat kuvat, joita on Kälviän kirkossa, samat joita itsekin teini-ikäisenä koulukirkossa ihmettelin. No se oli tosin 1800-luvun puolella ja nyt elämme toisia aikoja, jotka joidenkin suomalaisten toimittajien mukaan ovat erityisen messeviä, mutta sitä sopii kyllä epäillä. Sain postissa Olli Tammilehdon kirjan Kylmä suihku, joka kertoo nopean yhteiskunnallisen muutoksen välttämättömyydestä, jotta voisimme ihmiskuntana edes hidastaa ilmastonmuutosta. Samana aamuna vedenlämmitin lakkasi toimimasta ja olin joutunut ottamaan kylmän suihkun.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja jätä kommenttisi tähän, kommentointi ei vaadi rekisteröintiä. Kiitän jo etukäteen. Ystävällisesti, Janne