Tässä jälleen yksi esimerkki todellisuudesta, joka ei vuosiin kelvannut länsimaiselle lehdistölle tai yleisölle: maatalouden menestystarinasta (ilman apua) Zimbabwessa.
Kansanuutisiin kirjoittamaani kirja-arvosteluun pääset tästä ja Voima/ Fifi -juttuuni tästä.
Jutusta:
VastaaPoista"Maareformi tuomittiin katastrofiksi, jossa tuotanto romahti --"
"-- tärkeimpien viljelykasvien, kuten maissin ja soijan, tuotanto on palannut lähes [!] valtauksia edeltävälle tasolle."
"Aiempaa pienemmät tilat työllistävät nyt miljoona ihmistä, mikä on neljä kertaa enemmän kuin ennen reformia."
Tuotanto on siis hieman aiempaa alemmalla tasolla, mutta työtä tarvitaan 4 kertaa aiempaa enemmän?! Eikö tuottavuuden täydellinen romahtaminen oikeuta puhumaan katastrofista?
Hyvä Anonyymi,
VastaaPoistaKiitos kommentista. Tuo kysymys on toki oikeutettu, mutta on otettava huomioon, että ZImbabwen kaltaisessa maassa neljä kertaa enemmän työllistävä maatalous vähentää köyhyyttä paljon tehokkaammin kuin 1990-luvun pääomavaltainen vientitalous. Ne muut olisivat nyt työttömiä.
Lisäksi täytynee ottaa huomioon se, että monet aloittivat aivan tyhjästä, joten kymmenen vuotta on aika lyhyt aika päästä samalla tuotannon tasolle kuin valkoiset viljelijät, joista monet aloittivat jo toisen maailmansodan jälkeen.
Arvostelija