Blogin nimi viittaa Benedict Andersonin metaforaan, jonka mukaan kansakunnat uneksivat itsensä sekä mosambikilaisen kirjailijan Mia Couton romaaniin Terra Sonâmbula (Unissakävelijämaa). Unissakävelijämaan uneksinta jatkuu yhä ja kuten olettaa sopii välillä kovin rauhattomana, kiistoissa, seremonioissa, kaduilla, keskusteluissa, musiikissa...

torstai 27. maaliskuuta 2014

Mosambikin hallinto ei kestä kritiikkiä (Global Finland)

Kirjoitin vaalienalusajan keskusteluilmapiiristä ja kritiikkiyliherkkyydestä aiemmin myös sanomalehti Karjalaiseen (edellinen blogi-päivitys). Yliherkkyyttä saattavat lisätä myös politiikan tuleva sukupolvenvaihdos ja edelleen jatkuva matalan intensiteetin aseellinen konflikti hallituksen (mosambikilaiset lukevat: Frelimon) ja Renamon välillä. 
 Global Finland-Blogi, 26.3.2014
Mosambikin presidentti leimaa toistuvasti hallituksen kriitikot ammattiagitaattoreiksi, ulkomaiden agenteiksi tai epätoivon apostoleiksi. Ylipäänsä kriitikot leimataan opposition kannattajiksi ja heidän puolueettomuutensa kyseenalaistetaan.

Kritiikkiyliherkkyys on kehittynyt huippuunsa nykyisen presidentin kymmenvuotisella valtakaudella. Esimerkiksi sosiologit Patrício Langa ja Elísio Macamo jaksoivat taannoin kirjoittaa useita kymmeniä blogi- ja vieraskynäsivuja sen todistamiseen, ettei parikymppisen räpmuusikko Azagaian työ ole hyödyllistä Mosambikille eikä edes oikeaa yhteiskunnallista kritiikkiä.

Pikemminkin se on poliitikkojen solvaamista ja tunteenpurkausta, jollaista ei siis tulisi esittää julkisilla radiokanavilla.

Taustatukea konkarilta

Yllättäen pitkän linjan protestimuusikko Roberto Chidzondzo kansainvälisesti tunnetusta Ghorwane-yhtyeestä kertoi minulle hiljattain olevansa samaa mieltä.
Hän moittii nuoria muusikkoja, koska he kuulemma kutsuvat poliitikkoja varkaiksi ja korruptoituneiksi sekä käyttävät eräitä jenkkiräpistä tuttuja solvauksia.

Tämä osuu erityisesti Azagaiaan, vaikka ei hän sentään ole yleistänyt syytöstään koskemaan kaikkia poliitikkoja, jollainen Chidzondzokin muusikon roolinsa ohella on.
Mosambik. Kuva: Jaakko Ruuska
Räppäri Tiratemaksen teksti herätti taannoin kohua parlamentissa luettuna. Muusikko Maputon yöelämässä tavattuna. Kuva: Jaakko Ruuska
Valtapuolue-Frelimon kansanedustajan Chidzondzon mielestä Mosambikissa ei tule kritisoida loukkaavasti vaan rakentavasti. Täytyy myös olla todisteita.

Muusikon näkemys ei ole Frelimon keskuudessa epätavallinen. Erona on, että Ghorwanea ja muita poikkeuksia lukuun ottamatta asiallisen kritiikin kannattajat eivät melkein koskaan itse kritisoi muuta kuin hallituksen kriitikkoja.

Räppiä parlamentissa

Oppositiopuolueen edustaja luki taannoin parlamentissa räppäri Tiratemasin tekstiä “Sistema tá fudido” muuttaen tosin f:llä alkavan alatyylisen sanan afundadoksi.
“Järjestelmä on uponnut” -muotoon muuttunut sanoitus oli kansanedustajan mielestä osoitus siitä, että nuoret ovat turhautuneita ja maa on vallankumouksen partaalla.
Artisti kertoi saaneensa soiton kaveriltaan, joka katsoi istuntoa suorana televisiosta.
Tiretemas kirjoitti kappaleen turhautuneena siitä, että hänen nenän edestään vietiin työpaikka puoluepoliittista syistä. Itse kappale on tiettävästi soitettu radiossa vain kerran. Tuntemani musiikkitoimittaja sanoi, ettei jankuttava kuusiminuuttinen oikein kestä radiosoittoa.

Kaiuin ja piipityksin varustettu perinnetietoinen kappale kurottaa radioateljeesta tutun radiofeaturen suuntaan. Ennemmin kuin puhdas protestilaulu se on kuin vihaisten lähiönuorten huolellisesti rakentama ääniteos.

Kirjoittaja tuottaa ja tiedottaa kaduilla ja kampuksilla, tällä haavaa Maputossa www.unissakavelijamaasta.blogspot.com.

Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
JANNE RANTALA 26.3.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja jätä kommenttisi tähän, kommentointi ei vaadi rekisteröintiä. Kiitän jo etukäteen. Ystävällisesti, Janne