Blogin nimi viittaa Benedict Andersonin metaforaan, jonka mukaan kansakunnat uneksivat itsensä sekä mosambikilaisen kirjailijan Mia Couton romaaniin Terra Sonâmbula (Unissakävelijämaa). Unissakävelijämaan uneksinta jatkuu yhä ja kuten olettaa sopii välillä kovin rauhattomana, kiistoissa, seremonioissa, kaduilla, keskusteluissa, musiikissa...

perjantai 20. joulukuuta 2013

Global Finland: Sarvikuono kainalossa Maputossa


Kyselin kerran alakaupungin käsityötorilla piloillani sarvikuonojen saatavuudesta.

Värikkäistä capulana-kankaista ja jonkinlaisesta korimateriaalista tehtyjä kännykkäkoteloita ja korurasioita kauppaava mama vastasi melkein loukkaantuneena, että toki niitä löytyy, ja lähetti oitis apulaisensa hakemaan näytettä.

Ei ollut kuitenkaan aikaa jäädä odottelemaan, joten pyysin pojan takaisin. En sitä paitsi varsinaisesti halunnut sekaantua tällaiseen hämäräpuuhaan.

Pääpukarit Kiinasta
Pari kuukautta myöhemmin, kun olin jo unohtanut koko jutun, kiinalainen tutkiva journalisti tuli kotiini kyselemään sarvikuonokaupasta. Mies kertoi tulleensa siihen tulokseen, että tämän kansainvälisten sopimusten ja Mosambikin lakien vastaisen kaupan pääpukarit ovat enimmäkseen kiinalaisia.

Aluksi väitin, että en tiedä mitään, mutta sitten muisti alkoi palata pätkittäin. Mieleeni palautui erittäin epäilyttävän näköinen kiinalaisseurue pizzeriassa juomalaseineen torin läheisyydessä sijaitsevalla Rua de Araujo -kadulla, jossa prostituoidut ja heidän asiakkaansa kohtaavat.

Näky jäi mieleeni, koska kiinalaisia, vaikka heitä on Maputossa päivä päivältä enemmän, näkee harvoin istuskelemassa muualla kuin kiinalaisissa ravintoloissa.
Kiinalaistyöläisiä on käsketty välttämään vuorovaikutusta paikallisväestön kanssa ja sikariporras taas on yhtä eristynyt paikallisesta sosiaalisesta todellisuudesta kuin muidenkin maiden ekspatriaatit.

Lisäksi mieleeni palautui se torin nurkka, josta sarvikuonoa voisi löytyä.

Naamareiden takaa

Rua de Araujon päässä torilla suurin yllätys oli, että sarvikuonot olivat esillä hätkähdyttävän avoimesti, apposen avonaisissa pahvilaatikoissa heti rituaalinaamareiden takana.

Huomautettakoon, että maan suurin poliisitiheys lienee juuri näissä kortteleissa eikä lähimmälle poliisiasemalle ole torilta kuin 50 metriä. Juuri kun katselimme sarvikuonoja, ajoi ohitse pari poliisiautoa.

Päättelin, että homma lienee niin tehokkaasti lainvartijoiden suojeluksessa, että parempi olla kaivamatta esille kameroita.

Keräilijöille ja ympäristöaktivisteille tiedoksi: sarvikuonot löytyvät lauantaisin kaupungin suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluvan Fortalezan eli linnakkeen viereiseltä torilta yhtä kuuluisan Cafe Continental -konditorian puoleisesta nurkasta.

Kirjoittaja on antropologi ja vapaa Mosambikin kirjeenvaihtaja http://www.unissakavelijamaasta.blogspot.fi

JANNE RANTALA 2.12.2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ole hyvä ja jätä kommenttisi tähän, kommentointi ei vaadi rekisteröintiä. Kiitän jo etukäteen. Ystävällisesti, Janne