Annoin Saramago-esseeni uudelleenjulkaistavaksi ystäväni ja kollegani Anna Pöysän Mafalala-blogiin, joka käsittelee mosambikilaista, mutta myös muunmaalaista kirjallisuutta.
Olen kirjoittanut Annan kanssa poleemisesta mosambikilaisesta räppäristä Azagaiasta. Artisti on mukana tämänhetkisessäkin tutkimuksessani, jossa tarkastelen Maputon räppäreitten panosta mosambikilaiseen keskusteluun kansakunnan historiasta. Asiaa Azagaiasta sekä linkkejä kaverin videoihin löytyy myös tästä blogistani täältä, täältä ja täältä sekä portugalinkielisestä sisarblogista.
Portugalilainen edesmennyt kirjailija Saramago on mielestäni paitsi kiinnostava kirjailija, mutta myös hänen elämäntarinansa on kiehtova. Sitä sopisi verrata saman imperiumin siirtomaissa syntyneisiin kirjailijoihin, kuten mosambikilaiseen Mia Coutoon, kuten Anna minulle ehdotti.
Mafalala on historiallinen kaupunginosa aivan Xilungwinin, siirtomaa-aikana Lourenço Marquesin valkoisille varatun keskustan kupeessa ja nykyinen naapurikaupunginosani Maputossa. Sitä pidettiin siirtomaa-ajan loppuaikoina vastarinnan keskuksena ja kutsuttiinpa sitä joskus mulatti-intellektuellien kaupunginosaksikin. Nykyään Mafalalla on mainetta myös räpin kehtona, jonka nurkilla hienommilta asuma-alueiltakin tulevat räppärit harjoittavat katukultuuriaan eli juovat olutta, juttelevat, räppäävät riimejään ja ravitsevat itseään lehmänpääkeitolla.
Lehmänpääkeitto! Oletko maistanut? Couton ja Saramagon välillä on myös kiinnostavia yhteyksiä suulliseen perinteeseen liittyen.
VastaaPoistaOlen maistanut ja kerran söin nälissäni jopa kaksi annosta samana päivänä. Keitto on mielestäni erittäin maukasta, mutta voimakkuuden vuoksi olisi mielestäni parempaa shiman eli maissipuuron kera. Se kuitenkin nautitaan yleensä sellaisenaan. Myös vuohen päästä tehdään kuulemma samanlaista keittoa.
VastaaPoista"Lehmänpää" on yksi nuorten miesten suosimista suolapaloista, joita nautitaan varsinaisen aterioimisen sijasta olutta juodessa. Saa useimmista baareista, niin tuosta meidänkin aukion baarista, parakkikuppiloista ja vaikkapa kuuluisilta Museon parakeilta. Kun muuta ruokaa ei ole, lehmänpääkeittoa on kuitenkin varmasti.
On varmaan ravitsevaakin. Toisaalta en ihmettele, että sitä ei kukaan ottanut kasvissyöjän kanssa puheeksi :)
Poista