Keskustelin taannoin erään Suomen ulkoministeriön virkamiehen kanssa, joka valitteli sitä kuinka rajoitettua heidän liikkumisensa täällä Mosambikissa on. Heille kun ei haluta sallia kunnollista tutustumista maan oloihin vaan heitä pidetään kuin kultaisessa häkissä, Polana Cementon sinänsä kyllä mukavissa oloissa.

Kultainen
häkki on silti epäilemättä olemassa jonkinlaiseena rakenteena,
mutta ei yhtä konkreettisesti kuin esimerkiksi entisen
Neuvostoliiton laajat liikkumiskiellot. Kukaan ei varsinaisesti
pakota ketään pysymään Polanan tai Sommerschieldin suljetuissa
maailmoissa. Kuitenkin myös ne ulkomaalaiset, jotka ovat
kiinnostuneet syvällisemmin tutustumaan Mosambikin sosiaaliseen
todellisuuteen, kokevat sen usein lähes mahdottomaksi. Kysyisinkin
täällä asuvilta maanmiehiltäni ja ylipäänsä kaikilta kultaisen
häkin tunnistavilta, että mikä on näkemyksenne häkin
olemuksesta? Voimme siten yhdessä pyrkiä ratkaisemaan häkin
ongelmaa, josta on haittaa paitsi tiedonjanoisille ulkomaalaisille
toimijoille, myös tavallisille mosambikilaisille, jotka häkin
takana jäävät vieraiksi – luvuiksi tilastoihin, bisnesympäristön
kaaostekijöiksi tai pelkiksi toimenpiteiden objekteiksi.
Kultahäkki on pitkälti mielenrakenne.
VastaaPoistaJoaninha
Kun asui opiskelija-asunnossa ja liikkui kävellen tai chapoilla, joskus harvoin taksilla, koin olevani lähempänä tavallisia ihmisiä kuin isoilla autoilla ajavia hyväosaisia. Ehkä se liittyy osaksi ikään ja statukseen, sillä jos henkilöllä on vaikutusvaltaa työssä ja omaisuutta niin ehkä sitten hänelle halutaan ns. olla vieraskoreita. Me opiskelijat kyllä päästiin vaikka ja minne, mutta meidän kontaktit olivatkin pitkälti paikalliselta sosiaali- ja kasvatusalalta eikä diplomaatti- ja bisnespiireistä.
VastaaPoistaKadullakin sai liikkua rauhassa kun pukeutui hyvin rennosti ja ei käyttänyt suuria koruja ja blingbling-aurinkolaseja :) -Mimmi