Interventiomusiikkia 2: "Herra siunaa Afrikkaa"

 Tässä Global Finlandissa 1.11. julkaistu  juttu, joka jatkaa interventiomusiikkisarjaani. Kappaleen shangananḱielisen version voi kuunnella täältä. Laitan myöhemmin myös capoeiristojen version.

Kenellekään 1900-luvun Afrikassa jäi tuskin epäselväksi, että Herran siunaus merkitsee menestystä rotusorron vastaisessa kamppailussa.

Ihmettelin pitkään tutun kuuloista laulua maputolaisen capoeira-ryhmän taisteluringissä, kunnes tajusin, että se muistuttaa kaukaisesti evankelis-luterilaisen kirkon virttä, jossa pyydetään siunaamaan koko maailmaa.

Hosi Katekisa Afrika -virren sävelmä on tuttu myös monelle suomalaiselle. Kuvassa kuoro Lionden luterilaisessa kirkossa Chokwen piirikunnassa Gazan läänissä. Kuva: Janne Rantala

Melodia oli sama, mutta sovitus hämäsi. Nuorten miesten taistelulaulu syvältä vatsanpohjasta oli jotain muuta kuin mitä ala-asteen laulutunnilta 1980-luvun Keski-Pohjanmaalta muistan.

Me oppilaat tiesimme tuolloin Etelä-Afrikan apartheidista ja rakoilevasta boikotista, mutta koko eteläistä Afrikkaa koskeva laaja alueellinen destabilisaatio-sota ja yhteiskunnallinen kamppailu apartheidia vastaan, joihin virsi Afrikassa liittyi, olivat varsin kaukana tietoisuudestamme.

Tiesivätkö Ambomaan ja Angolan lähetyssaarnaajamme, mutta eivät kertoneet? Tiesikö virren suomentanut Jaakko Löytty? 

Pan-afrikkalainen taistelulaulu
 
Me lapset pelkäsimme Jumalaa ja ydinsotaa. Ihmisarvostaan kamppailevilla afrikkalaisilla oli vastassaan paitsi Israelista hankittu ydinase myös ruoskat, pamput, tuliaseet ja rotusortoa pönkittävät lait. Varsinainen helvetinkone siis.
Tässä tilanteessa olisi ollut harhaanjohtavaa pyytää siunausta myös Euroopalle ja Amerikalle, kuten suomennoksessa tehdään.

Nkosi Sikelel' iAfrika -hymnin on säveltänyt xhosan-kielinen metodistipappi Enoch Sontonga vuonna 1897. Suomalaisesta virsikirjasta kappale löytyy numerolla 501: Siunaa koko maailmaa. Etelä-Afrikassa virsi tunnettiin vuosikymmeniä ANC:n taistelulauluna, ja nykyään se on osa maan kansallislaulua. Myös Sambialla ja Tansanialla on kansallislaulunaan aivan sama virsi.
 
Ja Jumala siunasi 

Maputon kirkoista kajahtava shanganankielinen versio Hosi katekisa Afrika oli apartheidin aikana erään vapautta janonneen bantustanin kansallislaulu. Laulun tavoite on tänään siltä osin totta, että eteläisessä Afrikassa vallitsee rotusorron sijaan mustien enemmistövalta. Silti virrelle löytyy vielä käyttöä muun muassa Mosambikin hallitusta kritisoivan räp-kappaleen introssa.

Jaakko Löytyn suomennoksessa luetellaan kaikki maanosat. Kaikki kunnia gospel-muusikko Löytylle, mutta tässä tapauksessa hän olisi voinut välittää pelkän sävelen lisäksi myös virren yhteiskunnallisen sanoman uskonveljien kamppaillessa ihmisarvonsa puolesta.

Kenellekään ei jäänyt 1900-luvun Afrikassa epäselväksi, että Herran siunaus merkitsee ennen muuta menestystä mustien vapaustaistelussa. Tuskin tämän tietämisestä olisi keski-pohjalaislastenkaan sieluille vahinkoa aiheutunut.

 Kirjoittaja tutkii, kirjoittaa ja bloggaa Mosambikissa