Lämpimästi tervetuloa kommentoimaan!
Halutessanne voitte linkittää blogin omalle sivustollenne.
Mosambikin yhteiskuntaa ruohonjuuritasolta käsittelevä etnografinen uutisblogi, Janne Rantala
Blogin nimi viittaa Benedict Andersonin metaforaan, jonka mukaan kansakunnat uneksivat itsensä sekä mosambikilaisen kirjailijan Mia Couton romaaniin Terra Sonâmbula (Unissakävelijämaa). Unissakävelijämaan uneksinta jatkuu yhä ja kuten olettaa sopii välillä kovin rauhattomana, kiistoissa, seremonioissa, kaduilla, keskusteluissa, musiikissa...
maanantai 30. tammikuuta 2012
tiistai 24. tammikuuta 2012
Myrskytuhot jatkuvat Keski-Mosambikissa
(Täydennykseksi edelliseen kirjeeseen)
Katson velvollisuudekseni raportoida, että vaikka Maputo on jo enimmäkseen selvinnyt sateista, jatkuvat nyt Funsoksi nimetyn ja sykloniksi äityneen myrskyn ja sen aiheuttaman tulvan tuhot Zambezian, Inhambanen ja Quelimanen maakunnissa. En ole mistään tavoittanut kunnollisia yhteenvetoja, mutta tämän päivän Notícias- ja O País -sanomalehdissä kerrottiin, että Zambeziassa on tullut 11 kuolonuhria, siis entisten viiden lisäksi. Lisäksi useita kymmeniä on jo loukkaantunut ja satoja, ellei tuhansia, asuntoja on huuhtoutunut vesimassojen mukana. Noin sata kilometriä pohjoiseen Maputosta maan päätie on katkennut kokonaan. Viranomaisten mukaan kestää vielä muutaman päivän ennen kuin tie on taas käytössä.
P.S. Reilun kilometrin päässä asunnostani työttömät nuoret
miehet ovat perustaneet saappaiden vuokrausbisneksen, että kulkijat
pääsisivät noin 200 metrin pituisen lätäkön
ylitse kuivin jaloin. Vuokrasin itse saappaat kävellessäni perjantaina kampukselta kotiin. Markkinatalouden näkökulmastahan tämä on tervettä yritteliäisyyttä, mutta naapurini paheksui sitä, että nuorukaiset tällä tavoin käyttävät tilaisuutta hyväkseen. Kahden taloudellisen ajattelutavan ristiriita?
P.P.S. Kuinka moni suomalaislukija on kuullut täällä yli viikon kestäneistä koettelemuksista? Pikaisen surffailun perusteella oletan, ettei kovinkaan moni. Tämä on taas yksi esimerkki tietämättömyyden epävastavuoroisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että länsimaiden asukkaat voivat olla paljon tietämättömämpiä esimerkiksi Afrikasta kuin afrikkalaiset länsimaista. Itseasiassa sain alkujaan tietää tapaninpäivän myrskyistä Suomessa mosambikilaisen ystäväni tekstiviestin ansiosta, mutta nämä säät eivät taida uutiskynnystä pohjoisessa juuri ylittää.
Katson velvollisuudekseni raportoida, että vaikka Maputo on jo enimmäkseen selvinnyt sateista, jatkuvat nyt Funsoksi nimetyn ja sykloniksi äityneen myrskyn ja sen aiheuttaman tulvan tuhot Zambezian, Inhambanen ja Quelimanen maakunnissa. En ole mistään tavoittanut kunnollisia yhteenvetoja, mutta tämän päivän Notícias- ja O País -sanomalehdissä kerrottiin, että Zambeziassa on tullut 11 kuolonuhria, siis entisten viiden lisäksi. Lisäksi useita kymmeniä on jo loukkaantunut ja satoja, ellei tuhansia, asuntoja on huuhtoutunut vesimassojen mukana. Noin sata kilometriä pohjoiseen Maputosta maan päätie on katkennut kokonaan. Viranomaisten mukaan kestää vielä muutaman päivän ennen kuin tie on taas käytössä.
"Saappaat 5 Mt". Pojat tuuraavat isoveljiään. |
P.P.S. Kuinka moni suomalaislukija on kuullut täällä yli viikon kestäneistä koettelemuksista? Pikaisen surffailun perusteella oletan, ettei kovinkaan moni. Tämä on taas yksi esimerkki tietämättömyyden epävastavuoroisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että länsimaiden asukkaat voivat olla paljon tietämättömämpiä esimerkiksi Afrikasta kuin afrikkalaiset länsimaista. Itseasiassa sain alkujaan tietää tapaninpäivän myrskyistä Suomessa mosambikilaisen ystäväni tekstiviestin ansiosta, mutta nämä säät eivät taida uutiskynnystä pohjoisessa juuri ylittää.
tiistai 17. tammikuuta 2012
Kerrassaan kehno sää
Asuinalueellani ongelmia oli lähinnä sähkön kanssa. |
Kovat tuulet ja sateet, pidättäydyn paikallisten tiedotusvälineiden tavoin vielä käyttämästä sanaa myrsky, vaikuttavat infrastruktuuriin hyvin voimakkaasti. Chapa-minibussit kulkevat kehnosti, jos ollenkaan. Elintarvikkeet pilaantuvat. Tiet ovat vettä valtoimenaan ja viereisen maakunnan pääkaupunki Xai-Xai on kokonaan ilman vettä ja sähköä. Kampuksella sähköt toimivat, mutta internet-yhteys oli eilen poikki koko päivän. Päivän lehti ei ole vielä saapunut kampukselle, vaikka se on jo ilmestynyt ja kaupungissa kuulemma myynnissä. Minut pelasti tänne työhuoneelle kuivattelemaan tuntematon insinöörismies katumaastureineen, kun olin odottamassa sateenvarjon antaman mitättömän suojan takana chapaa. Oliko se hyvää onnea vai mosambikilaisen vieraanvaraisuuden mitä todennäköisin ilmentymä? Joka tapauksessa tunsin itseni jälleen kerran hyvin etuoikeutetuksi, kun ohitimme pysäkeillä kastuvia mosambikilaisia. En osaa melkein kuvitella niitä vaikeuksia, joita 1-2 tunnin chapa-matkojen ja useiden vaihtojen päässä asuvat kotiapulaiset, katukaupustelijat, tarjoilijat ja muut kaupunkiin saapuvat työläiset kohtaavat tällaisella säällä. Heille ja tuntemattomalle insinöörille syvä kumarrus, ja äidille koto-Suomeen terveisiä sateen keskeltä.
maanantai 2. tammikuuta 2012
Tuoreita rapuja ja kuivia turskia
Kulinaarisia metaforia, osa 1
Päädyin tänään favelaan, köyhempään kaupunginosaan, informaalille oluelle, toki hyvässä seurassa. Sain kuulla vielä olevani tuore rapu. Jonkin ajan kuluttua minusta, kuten muistakin Mosambikiin saapuneista valkoisista, tulee kuulemma kuivattu turska. Aika ankea kohtalo. Kirjoitan tästä lisää sitten, kun ymmärrän paremmin.
Päädyin tänään favelaan, köyhempään kaupunginosaan, informaalille oluelle, toki hyvässä seurassa. Sain kuulla vielä olevani tuore rapu. Jonkin ajan kuluttua minusta, kuten muistakin Mosambikiin saapuneista valkoisista, tulee kuulemma kuivattu turska. Aika ankea kohtalo. Kirjoitan tästä lisää sitten, kun ymmärrän paremmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)