Räppitutkimuksen Populärisointia (Kuilut umpeen, Radio Cidade)

Jonkin aikaa sitten olin Mosambikin yleisradioyhtiön Radio Cidade -kanavalla haastateltavana tutkimuksestani peräti tunnin. Ohjelman nimi oli Cá entre nos ja haastattelijana radiotoimittaja Helder Leonel Malele, jota itse puolestani olen haastatellut ja useaan otteeseen jututtanut räp-tutkimustani varten. Haastattelu meni molempien mielestä hyvin, mutta lähinnä siksi ettei lähetys ollut suora. Suomalaisesta puhekulttuurista tutut pitkähköt tauot, tai eivät ne omasta mielestäni ole pitkiä, ovat täkäläiseen portugalinkieliseen radioviestintään täysin sopimattomia. Helder leikkasi visuaalisen editoinnin keinoin silkoista tauoista noin 20 minuuttia, jolloin ohjelma saatiin mahtumaan tunnin ohjelma-ajalle.

Xitiku ni Mbawulan Dingzwayu, Patrício Lumumba.

Eeva Kemppainen puolestaan teki tutkimusartikkeleihini perustuen kaksi postausta kehityskasvatusaiheiseen blogiinsa Kuilut umpeen. Toisen maamiehen Eero Niemisen kanssa käytiin taannoin Radio Cidaden hip hop -ohjelmassa soittamassa parin minuutin kenttänauhoitus Xitiku ni Mbawula -duon keikalta Patrício Lumumban kaupunginosasta. Energinen räppiduo räppää rongaksi ja chopiksi ja he julistavat akateemisesta koulutuksestaan huolimatta edustavansa ghettojen ääntä. Oli vaikuttavaa nähdä kuinka lähes koko yleisö osasi räpätä duon ihan kaikki sanoitukset ulkomuistista, vaikka duo ei ole vielä edes julkaissut ensimmäistä varsinaista levyään, useita yksittäisiä biisejä kylläkin ja lukuisia visiittejä toisten räppäreiden levyillä. Kahdella mikillä tehty nauhoitus näyttää kelvanneen hip hop -ohjelman myöhempiinkin lähetyksiin ja itsekin olen käyttänyt sitä kolmessa esitelmässä Etelä-Afrikassa ja täällä Maputossa.   

Mietimme keikan jälkeen, että miksiköhän Suomessa ei ole juurikaan positiivista bile-räppiä tyyliin Run-DMC vaan bilettäminen liittyy suomalaislyriikoissa joko rappioon tai ainakin sosiaalisiin ongelmiin.