Ohjaamisesta (Karjalainen)

Tämä ajankohtainen kolumni on hiljattain julkaistu sanomalehti Karjalaisen kolumnipalstallani "Kirjeitä Mosambikista".

Yhteiskuntatieteiden ehkäpä keskeisin käsite on rakenteen tai sosiaalisen rakenteen käsite. Rakenteen uskottiin aikoinaan määrittävän yksilöiden toimintaa niin pitkälle, että vapaata tahtoa pidettiin vain illuusiona, joka johtuu tiedon puutteesta. Tämän käsityksen mukaan yksilöt kuvitellessaan tekevänsä valintoja eivät vain tiedä niitä lainalaisuuksia, jotka heidän valintojaan tosiasiallisesti ohjaavat. Näin ajateltiin varsinkin 1900-luvun alussa jolloin ihmistieteiden laajalti uskottiin tulevat tieteellisemmiksi, jos niiden malli otetaan luonnontieteistä, kuten newtonilaisesta fysiikasta.

Nykyiselle ihmiskäsitykselle sopii paremminkin ajatus, että rakenne pikemminkin ohjaa kuin määrittää ja sitäpaitsi ohjaamistakin on kovin monentyyppistä. On esimerkiksi eri asia ohjata autoa kuin hevosta tai näytelmää. Hevosenkin ohjaamiseen vaikuttaa paitsi ratsastaja myös tämän käyttämät välineet, kuten ohjakset, satula, jalustimet, kannukset tai piiska, mutta myös hevosen koulutus, askellaji ja sen oppima ratsastustapa, joita on useita.

Lännenratsastuksen, brittiläisen kouluratsastuksen ja laukkaamisen lisäksi esimerkiksi mongoliarmeijoilla oli varmaankin oma ratsastustapansa.

Mahdolliset häiriötekijät ja ympäristö vaikuttavat varmasti ohjaukseen. Omakin vähäinen kokemukseni hevosista on opettanut, että varsinkin tottumattoman ratsastajan käsissä hevonen voi pillastua esimerkiksi liikenteen, kiimassa olevan tamman, petoeläinten tai käynnissä olevan taistelun vuoksi.

Ravirata, vuoristo- tai metsäreitti, preeria tai Little Big Hornin taistelu 1876. Ne olivat kaikki erilaisia ympäristöjä niin hevoselle kuin ratsastajalle.

Lajitoverien läsnäolokin vaikuttaa. Platonin mukaan huonostakin hevosesta olla hyötyä, jos se on kytketty samaan valjakkoon hyvän hevosen kanssa, ainakin mikäli ohjaaja on hyvä. Hevosen ohjaaminen on vaikkapa auton ohjaamista vähemmän mekaanista toimintaa. Sama voi päteä myös väitöskirjan ohjaamiseen, sillä ihmisten ohjaaminen on vielä ratsastamistakin monimutkaisempaa.

Kaikille ohjaamisen muodoille on yhteistä jonkinlainen vaikuttaminen. Se voi olla tehokasta tai tehotonta, autoritääristä tai demokraattista, kieroa tai läpinäkyvää ja hyvää tai huonoa.

Yhteiskunnallista toimintaa ohjaavat niin taiteen, politiikan kuin uskonnon kentät ja niihin vaikuttavat niin muistot kuin tulevaisuuden visiot. Vaikka enimmäkseen näyttää siltä, että rikkaat ja vallanpitäjät määräävät, voivat alistetutkin ryhmät tietyissä tilanteissa vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi rotuerottelun vastaisessa kamppailussa Sharpevillen koululaiset ohjasivat lopulta historian kulkua kenties enemmän kuin heitä vuonna 1960 selkään ampunut buuripoliisien armeija.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston tohtoriopiskelija, joka väittelee 9.9. julkisesta muistista ja rakenteesta, janne.juhana@gmail.com